VAPAUS
Katselin tässä muutama päivä sitten perhosta, joka oli lentänyt sisälle ja räpisteli vanhan hirsitalon ikkunanlasia vasten.
Voi miten harmistuin siitä, että tämä hento ja kaunis hyönteinen oli joutunut ihan väärään paikkaan. Sen kuului olla vapaana luonnossa. Raotin verhoa ja ikkunaa niin että se pääsisi ulos. Mutta ei, se ei ymmärtänyt lentää oikeaan suuntaan, vaan oli loukussa ruudussa, jonka oli valinnut. Avasin toisenkin ikkunan, jotta sillä olisi vielä enemmän tilaa lentää vapaaksi, mutta ei. Ei se osannut. Yritin kädellä hellästi ohjata koskematta sen hentoihin siipiin, mutta sekään ei auttanut. Perhonen pyristeli vain hädissään väärään suuntaan, vaikka sille oli avattu iso ’ovi’ viereen, josta se pääsisi vapauteen.
Jätin käteni paikoilleen lähelle perhosta. Vihdoin se rauhoittui ja lensi kämmenselälleni ja jäi siihen paikalleen. Hitaasti vein käteni eteenpäin kohti ikkunaa ja työnsin sen ulos. Perhonen istui hetken hiljaa, kuin leväten ja sitten se kohotti siipensä uuteen vapauteen. Voi miten iloitsin sen vapaudesta ja pelastumisesta.
Ja ymmärsin, että Jumala halusi puhua minulle tapahtuneesta.
Tapahtunut alkoi puhua henkeeni siitä, miten myös me ihmiset toimimme. Ajaudumme välillä elämässämme tilanteisiin, jotka ovat kuin ansoja. Valitsemme väärän tien tai olemme elämäntilanteessa, jossa tunnemme olevamme jumissa, eikä ulospääsyä näytä olevan. Yritämme omin voimin pyrkiä ulos vapauteen, mutta emme näe tai ymmärrä vastaanottaa sitä apua ja tietä, joka on edessämme. Emme näe tai kuule suurta Jumalaa, Hänen henkeään, joka haluaa hellästi meitä ohjata parhaaseen, oikealle tielle ja vapauttaa. Sillä Hän on aina läsnä ja lähellä, vaikkei siltä tuntuisikaan.
Anna tuon kuvan puhua sinulle. Kertooko se jotain ?
"Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan" Jaak. 4:5
Perhosen ja vapauden välissä oli kirkas lasi. Perhonen varmaan ajatteli, että sitä tietä pitkin se pääsisi ulos koska pystyi kuvittelemaan sen, mutta päätyikin vain ’hakkaamaan’ päätään seinään. Uudelleen ja uudelleen.
Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan. Jes 66:13
Jumala näkee sinut ja minut.
Jokaisen tilanteen.
Hän vain odottaa, että saisi antaa lohdun, avun, uuden voiman ja viitoittaa tien, joka on meille paras.
Jeesus neuvoi: Tulkaa Minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Matt. 11:28
Rohkaiskoon tämä ’kuva’ sinua omassa tilanteessasi luottamaan rohkeasti Jumalaan ja Hänen suunnitelmaansa elämällesi. Ehkä olet omin voimin yrittänyt jo kauan, eikä tie aukea. Anna Hänen tulla elämääsi ja näyttää sinulle vapaus?
’Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.’ Snl. 3:5–6
*
Runoilija Marja-Terttu Tolamon koko elämä oli rukousta. Hän eli siitä ja hengitti sitä. Hän kirjoitti säkeen: ’Mutkankin kautta vie, Herramme suora tie. Me näemme vain mutkat, emme niiden taakse. Herra näkee koko tien.’
Rohkeutta ja vapautta sinulle rakas sydän. Lennä vapaana Jumalasi kämmenellä! ♡
( Kirjoitettu ja julkaistu alunperin Facebookissa 2.8.21 )
Jätä kommentti
Viestisi hyväksytään ennen julkaisua. Vain nimimerkkisi jää näkyviin.
Lisää Blogissa
Jospa siunaisit minua.
Hengitä syvään
