Kulkien Jumalan kanssa

July 21, 2023

Hei ystävä, mitä sinun kesääsi kuuluu?

Täällä yrittäjän työarki ja elämä on ollut vilkasta, mutta olen myös saanut nauttia kesän hetkistä ja pitää muutaman lomapäivän. Tapahtumissa sekä myymälässä on ollut erityisen ihania kohtaamisia.

Eräs päivä puhuin mieheni kanssa siitä, miten Jumala puhuu kulkemisesta. Kulkemisesta Hänen kanssaan ja johdatuksessaan. Sillä, kun kuljemme Jumalan kanssa, rukoillen ja katsoen Häneen, Hän vie meitä eteenpäin ja ihmeellisiin paikkoihin. On myös aikoja ja asioita, jolloin meidän tulee odottaa ja kuulla ensin Jumalalta, mutta suhteessa Jumalaan ja kasvussani haluan aina kulkea eteenpäin. En koskaan pysähtyä tai tyytyä vähään. Sillä vesi, joka virtaa elävän veden lähteestä synnyttää aina uutta ja täyttää astiamme, niin että voimme virrata muille kastellen maan hedelmälliseksi. Miksi tyytyisin pannukakkuun, jos Jumala tarjoaa mustikkapiirakkaa, ystäväni totesi kerran Jumalan puhuessa lupauksista ja Hänen parhaastaan.

Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Room. 8:14

Jumala johdattaa omia lapsiaan ja hänen Henkensä auttaa meitä. On tärkeää kulkea rukouksessa kuunnellen ja on turvallista etsiä tietä Jumalan sanasta. Silloin voimme olla turvassa ja luottaa siihen, että Jumala johdattaa elämäämme tahtomallaan tavalla eteenpäin ja teemme oikeita, rohkeitakin ratkaisuja. Jos olemme menossa väärään suuntaan, hän kyllä varoittaa meitä tavalla tai toisella myös sulkien ovia.

”… ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen…” Jer. 31:9.

Niin, kulkien ja rukoillen. Ottaen uskon askeleita ja kokeillen. Uskoen ja nähden.

Olen saanut, kokea, että moni asia vaan ”hoituu” Jumalan johdatuksessa ilman, että tekee sen enempää asialle. Se on syvää luottamuksen ja antautumisen tilaa Jumalan huolenpidossa ja rakkaudessa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että olemme passiivisia odottaen Jumalan hoitavan kaiken kuin automaatti. Pietarikin nousi veneestä ja lähti kulkemaan Jeesusta kohti myrskyävän veden päällä. Hän otti askeleita uskossa ja vaikka hän horjui, Jeesus otti häntä kädestä kiinni ja nosti ylös.

Saamme usein jälkeenpäin huomata, miten meitä on eri asioissa ja tilanteissa ihmeellisesti johdatettu. Jumala oli matkassani ja silloinkin, kun taivas tuntuu olevan hiljaa, ymmärrän, että Jumala on antanut meille järjen ja päättelykyvyn - Hän antaa vapauden valita ja aktivoida uskoamme. Silloin toimimme uskon varassa ja jättäydymme Jumalan käsivarsille.

’En koskaan!’. Olen nauranut tällä lauseelle, sillä jos olen sanonut en koskaan tee sitä tai tätä, niin päädyn juuri sinne tekemään sitä, mitä en mukamas koskaan halunnut. Olen oppinut näkemään, että Jumalan vastaukset, tiet tai asiat tulevat välillä ihan erilaisessa paketissa, mitä odotamme. Mutta se koituikin siunaukseksi ja minulle oikeaksi. Kun uskalsin päästää omasta ja antautua, Jumala näytti mikä minulle olikin parhaaksi.

Kulkiessamme opimme, kehitymme, vahvistumme – Sillä kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Ja kun katson matkaani, olen jo tullut pitkälle. Taas kerran hiottuna, jalostettuna, uudistettuna. Pääsin matkalle, jota en osannut unelmoida.

Olkoon rukouksemme se, että Mestari saisi muovata ja kuljettaa meitä edelleen. Tässä on käteni, käytä minua, pienissä tai suurissa asioissa. Sinun tahtosi tapahtukoon!

Jätä kommentti

Viestisi hyväksytään ennen julkaisua. Vain nimimerkkisi jää näkyviin.

Lisää Blogissa